Puolisot ja pesänjakaja keskustelevat omaisuuden osituksesta avioerossa

Avioero – Hakeminen, ositus ja pesänjakajan määrääminen

Avioero pähkinänkuoressa

Avioero päättää avioliiton. Suomessa avioeron hakeminen on yksinkertaista: syitä ei tarvitse esittää, vaan riittää, että toinen puoliso haluaa eron. Avioero pannaan vireille käräjäoikeudessa, ja sen jälkeen puolisoiden omaisuus jaetaan osituksessa. Jos osituksesta syntyy erimielisyyksiä, voidaan käräjäoikeudelta hakea pesänjakajaa toimittamaan jako.

Avioeron hakeminen käräjäoikeudessa 

Avioero pannaan vireille kirjallisella hakemuksella. Hakemuksen voi tehdä yksin tai yhdessä puolison kanssa.

Avioerossa on kuuden kuukauden harkinta-aika, joka alkaa, kun ensimmäinen harkinta-ajan alkamista koskeva hakemus jätetään käräjäoikeudelle.

Jos puolisot ovat asuneet erillään vähintään kaksi vuotta, avioero voidaan myöntää heti ilman harkinta-aikaa.

Harkinta-ajan jälkeen hakemus on uusittava, jotta avioero vahvistetaan.

Pesänjajakan hakemuksen tai avioerohakemuksen jättäminen käräjäoikeuden kansliaan


Hakemus tehdään sen käräjäoikeuden kansliaan, jonka tuomiopiirissä jompikumpi puolisoista asuu.

Ositus avioeron jälkeen

Avioeron jälkeen puolisoiden omaisuus jaetaan osituksessa.

  • Avio-oikeus: Pääsääntöisesti kummallakin puolisolla on oikeus puoleen yhteisestä netto-omaisuudesta.
  • Avioehto: Jos puolisoilla on avioehtosopimus, se voi rajoittaa tai poistaa avio-oikeuden.
  • Sopimusositus: Jos puolisot pääsevät sopimukseen, ositus voidaan tehdä ilman ulkopuolista pesänjakajaa.

Milloin pesänjakajaa tarvitaan avioerossa?

Jos puolisoiden välillä ei päästä sopuun omaisuuden jaosta, käräjäoikeus voi määrätä pesänjakajan toimittamaan osituksen.

Tyypillisiä tilanteita, joissa pesänjakaja määrätään:

  • riita omaisuuden arvosta
  • epäselvyys omistuksesta
  • toisen osapuolen passiivisuus
  • molemmat haluavat yhteisesti omistetun omakotitalon osituksessa itselleen.

Pesänjakajan palkkio toimitusosituksessa

Pesänjakajan palkkio perustuu käytettyyn työaikaan.

  • Keskimääräinen tuntihinta on 250-350 euroa.
  • Kokonaiskulut voivat vaihdella muutamasta tuhannesta eurosta ylöspäin riidan laajuudesta riippuen.
  • Kustannukset jaetaan pääsääntöisesti puoliksi puolisoiden kesken kuitenkin siten, että puolisot ovat yhteisvastuussa koko palkkion maksamisesta pesänjakajalle

Pesänjakajan käyttö voi tuntua kalliilta, mutta se usein nopeuttaa prosessia ja vähentää riitelyä pitkällä aikavälillä.

Kuinka kauan avioeron saamisessa ja osituksessa kestää?

  • Avioero: vähintään 6 kuukautta harkinta-ajan vuoksi.
  • Ositus: osituksen voi tehdä, kun avioero on tullut vireille.
  • Pesänjakaja: voi ratkaista riidat, mutta vaikeissa tapauksissa prosessi voi venyä pitkäksi.

Yhteenveto

Avioero haetaan käräjäoikeudelta. Kun avioero on vireillä, puolisoiden omaisuus voidaan osittaa.

Jos sopua ei saavuteta, käräjäoikeus voi määrätä pesänjakajan toimittamaan osituksen. Oikea-aikainen hakemus ja asiantuntijan apu voivat helpottaa ja nopeuttaa eroon liittyvien asioiden ratkaisua.

  1. Kuka voi hakea avioeroa?

    Kumpi tahansa puolisoista voi hakea avioeroa yksin tai yhdessä

  2. Tarvitaanko avioeron syytä?

    Ei tarvita. Suomessa avioero myönnetään aina, jos toinen puoliso sitä haluaa.

  3. Voiko pesänjakajan määräämistä vastustaa?

    Ei voi. Jos toinen puoliso hakee pesänjakajaa, käräjäoikeus määrää sen.

  4. Kuka maksaa pesänjakajan palkkion?

    Pääsääntöisesti kustannukset jaetaan puolisoiden kesken. Molemmat puolisot vastaavat kuitenkin pesänjakajalle koko laskun maksamisesta.

Avioero ja ositus

Tarvitsetko apua ositussopimuksen laatimiseen tai haetko pesänjakajaa?

Samankaltaiset artikkelit