Hakemuksen käsittely käräjäoikeudessa. Kun ositus tai perinnönjako ei onnistu sopimusteitse, perinnönjaossa yksikin osakas tai osituksessa kumpi tahansa puolisoista voi hakea pesänjakajaa käräjäoikeudelta. Hakemus käynnistää virallisen prosessin, joka etenee vaiheittain. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten hakemuksen käsittely käräjäoikeudessa etenee pesänjakajan määräämistä koskevissa asioissa.
Hakemuksen käsittely: vireilletulo
Hakemus pesänjakajan määräämiseksi tulee vireille, kun se saapuu toimivaltaiseen käräjäoikeuteen. Hakemuksen voi tehdä yksi osapuoli tai useampi yhdessä. Osituksen osalta edellytyksenä on yleensä se, että avioero on jo tullut vireille tai puoliso on kuollut.
Hakemuksessa tulee yksilöidä:
- Mihin tilanteeseen pesänjakajaa haetaan (ositus/perinnönjako/avoeroon liittyvä erottelu ja hyvitys)
- Tiedot osapuolista (hakija ja kuultavat asiaan osalliset)
- Ehdotus siitä, kuka määrättäisiin pesänjakajaksi
- Kuolinpesässä huomioitava eritoten, haetaan pesänjakajaa, pesänselvittäjää vai molempia.
Käräjäoikeus rekisteröi hakemuksen ja aloittaa käsittelyn. Tästä alkaa varsinainen hakemuksen käsittely käräjäoikeudessa.
Hakemuksen käsittely: Mahdollinen täydennyskehotus
Jos hakemus on puutteellinen, käräjäoikeus pyytää täydennystä. Yleisiä täydennystarpeita ovat:
- Puuttuvat liitteet (esim. perinnönjaossa perukirja tai sukuselvitys)
- Pesänjakajaksi ehdotetun kirjallinen suostumus
- Väärä tai puutteellinen yhteystieto jostain osapuolesta
- Epäselvä hakemuksen kohde (esimerkiksi, haetaanko pesänjakajaa ositukseen, perinnönjakoon vai molempiin)
Täydennys pyydetään toimittamaan käräjäoikeudelle määräajassa. Mikäli täydennystä ei toimiteta ajoissa, hakemus voidaan jättää tutkimatta.
Kuuleminen, jos kaikki eivät ole hakijoita
Jos kaikki osapuolet eivät ole hakijoita, käräjäoikeus kuulee niitä osapuolia, joita asia koskee. Esimerkiksi perinnönjaossa tämä tarkoittaa kaikkia kuolinpesän osakkaita.
Kuuleminen toteutetaan kirjallisesti: muille osapuolille lähetetään hakemus tiedoksi ja varataan mahdollisuus vastata tai antaa lausuma. Useimmiten kuulemiseen varattu aika on 14 tai 30 päivää.
Kuulemisen tarkoituksena on antaa kaikille mahdollisuus:
- Vastustaa hakemusta
- Antaa oma pesänjakajaehdotus
- Esittää huomautuksia (esim. väite pesänjakajaksi ehdotetun esteellisyydestä)
Osapuolten lausumat
Osapuolet voivat toimittaa kirjallisia lausumia käräjäoikeudelle koko käsittelyn ajan ennen päätöstä. Lausumissa voidaan:
- Tukea hakemusta
- Vastustaa sitä
- Ehdottaa toista henkilöä pesänjakajaksi
- Tuoda esiin perusteluita esim. esteellisyydestä tai pätevyydestä
Käräjäoikeus ottaa lausumat huomioon ennen päätöksentekoa. Tällöin voidaan myös tarkastella, onko ehdotettu henkilö esteetön ja soveltuva tehtävään.
Päätös
Käräjäoikeus tekee päätöksen sen jälkeen, kun kaikki tarpeelliset asiakirjat ja lausumat on saatu. Oikeus joko määrää pesänjakajan tai hylkää hakemuksen..
Yhteenveto: Hakemuksen käsittely käräjäoikeudessa vaiheittain
- Hakemus saapuu käräjäoikeuteen
- Mahdollinen täydennyskehotus, jos liitteitä tai tietoja puuttuu
- Kuuleminen, jos kaikki eivät ole hakijoita
- Osapuolten lausumat
- Päätös pesänjakajan määräämisestä
Hakemuksen käsittely käräjäoikeudessa etenee tavallisesti kirjallisesti, ja koko prosessi voi kestää muutamista viikoista useisiin kuukausiin, riippuen asian laajuudesta ja osapuolten aktiivisuudesta.
Tee hakemus pesänjakajan määräämiseksi
