Pesänjakajan tehtäviin kuuluu perinnönjaon tai osituksen silloin, kun osapuolet eivät pääse sopuratkaisuun. Pesänjakajan tehtävä on ratkaista omaisuuden jakaminen oikeudenmukaisesti ja lainmukaisesti.
Pesänjakajan määrää tuomioistuin useimmiten pesän osakkaan hakemuksesta.
Useimmiten pesänjakaja on kokenut asianajaja tai varatuomari, jolla on erityisosaamista perhe- ja jäämistöoikeudesta. Pesänjakaja voidaan määrätä kuolinpesän jakoon, avioeron jälkeiseen ositukseen tai avoeron yhteydessä omaisuuden erotteluun.
Onko kokemuksella väliä?
Pesänjakajan tehtävät ovat vaativia ja juridisesti vastuullisia. Riitaisissa ja monimutkaisissa tilanteissa tarvitaan kokenut pesänjakaja, joka tuntee perhe- ja perintöoikeuden. Kokemus pesänjakajan tehtävään tulee vuosien työn tuloksena.
Milloin pesänjakajaa tarvitaan?
Pesänjakajaa haetaan tilanteissa, joissa osapuolet eivät pääse sopuun omaisuuden jakamisesta. Näitä voivat olla:
- Perinnönjako: Kuolinpesän osakkaat eivät löydä yhteisymmärrystä.
- Avioero: Entiset puolisot kiistelevät omaisuuden jaosta.
- Avoero: Tietyin ehdoin voidaan hakea pesänjakajaa myös avopuolisoiden omaisuuden erottelua varten.
- Pesänselvitys: Riitainen tai monimutkainen kuolinpesä vaatii pesänselvittäjän toimia.
Pesänjakajan tehtävät
Kun käräjäoikeus on määrännyt pesänjakajan, tämä ryhtyy selvittämään omaisuustilannetta ja osapuolten vaatimuksia. Hän kuulee osapuolia ja tekee sen jälkeen lain mukaisen jakopäätöksen, jota voidaan pitää oikeudellisesti sitovana.
Pesänjakajan päätös voi olla:
- Sovinnollinen (osapuolet hyväksyvät sen)
- Toimitusjakopäätös (joka voidaan viedä tuomioistuimen käsiteltäväksi, jos siihen halutaan hakea muutosta)
Pesänjakajan päätöstä voi moittia käräjäoikeudessa. Moitekanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa pesänjakajan päätöksestä.
Miksi kokemuksella on väliä?
Koska pesänjakajan rooli on vaativa ja juridisesti vastuullinen, valittavan henkilön kokemus painaa paljon. Erityisesti perintöriidoissa ja monimutkaisissa omaisuussuhteissa tarvitaan pesänjakajaa, joka tuntee jäämistöoikeuden käytännön ja pystyy toimimaan tehokkaasti myös ristiriitatilanteissa.
Pesänjakaja.fi tarjoaa mahdollisuuden hakea kokeneita pesänjakajia eri puolilta Suomea. Sivustomme avulla voit myös ehdottaa pesänjakajaksi tiettyä henkilöä ja liittää hänen suostumuksensa hakemukseen.
Kuka voi hakea pesänjakajaa?
- Kuolinpesässä: Jokainen osakas voi hakea pesänjakajaa.
- Avioerossa: Kumpikin puolisoista voi hakea jakajaa.
- Avoerossa: Tietyin ehdoin pesänjakaja voidaan määrätä myös avopuolisoiden väliseen omaisuuserotteluun.
Hakemus tehdään kirjallisesti sen käräjäoikeuden kansliaan, jonka alueella perittävä tai puoliso asui. Hakemukseen voi liittää suostumuksen ehdotetulta pesänjakajalta, mikä nopeuttaa käsittelyä.
Miten pesänjakajaa haetaan?
- Tee hakemus: Voit käyttää Pesänjakaja.fi-sivuston ohjeita ja lomakkeita.
- Kysy suostumus: Pyydä suostumus ehdotetulta pesänjakajalta.
- Toimita asiakirjat käräjäoikeuteen: Alueellisen käräjäoikeuden osoitteeseen.
Yleensä hakemuksesta päätökseen kuluu 2–6 kuukautta. Pesänjakaja kutsuu osapuolet kokoukseen ja aloittaa työnsä päätöksen jälkeen.
Mikä on pesänselvittäjä?
Pesänselvittäjä on tuomioistuimen määräämä ulkopuolinen henkilö, joka hoitaa kuolinpesän hallintoa silloin, kun osakkaat eivät siihen kykene tai yksimielisyyttä ei saavuteta. Varsin usein pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi määrätään sama henkilö. Hän selvittää pesän varat ja velat, maksaa laskut ja valmistautuu perinnönjakoon puolueettomasti. Usein pesänselvittäjäksi määrätään kokenut asianajaja tai muu jäämistöoikeuden asiantuntija.
Tee pesänjakajan hakemisesta helppoa
Pesänjakaja.fi auttaa sinua vaihe vaiheelta:
- Ymmärrät, missä tilanteessa voit hakea pesänjakajaa
- Saat käyttöösi valmiit ohjeet ja lomakkeet
- Voit valita asiantuntevan pesänjakajaehdokkaan
