Työtilanteensa mukaan pesänjakajat toimivat myös etänä ja pääasiallisen toimialueensa ulkopuolela. Kysy lisätietoa suoraan pesänjakajalta. [hakumoottori]

Suostumus pesänjakajaksi

Kun perinnönjako tai ositus ei etene sovinnollisesti, käräjäoikeudelta voidaan hakea pesänjakajan määräystä. Hakijan on pyydettävä suostumus henkilöltä, jota ehdotetaan tehtävään. Suostumus liitetään hakemukseen kirjallisena liitteenä.

Näin pyydät suostumuksen

Valitse pesänjakajaksi tai pesänselvittäjäksi sopiva asianajaja tai muu pätevä juristi
Ota yhteyttä ja kerro mihinkä tilanteeseen tarvitset hänen suostumustaan (avioero-ositus, perinnönjako, avoeron erottelu/hyvitys)
Pyydä, että ehdotettu henkilö toimittaa Sinulle kirjallisesti suostumuksensa
Liitä suostumus hakemukseesi ja toimita se käräjäoikeudelle

Esimerkki suostumuksesta

“Suostun käräjäoikeuden määräämäksi pesänjakajaksi (tai pesänselvittäjäksi) [vainajan nimi] kuolinpesään. Päiväys ja allekirjoitus.”

Mitä suostumus pitää sisällään?

Suostumus on kirjallinen asiakirja, jossa ehdotettu pesänjakaja ilmoittaa suostuvansa tehtävään. Suostumus voidaan laatia vapaamuotoisesti. Tärkeintä on, että suostumuksesta käy selvästi ilmi:

Mihin tehtävään suostumus annetaan (esim. pesänjakaja ositukseen tai perinnönjakoo
Osapuolten nimet osituksessa tai erottelussa ja kuolinpesän tiedot perinnönjaossa
Suostumuksen antajan nimi, tittelit, päiväys ja allekirjoitus.

Kuolinpesässä suostumus on hyvä kysyä ja antaa tarvittaessa myös pesänselvittäjän tehtävään, jos pesän tilanne vaatii ensin selvitystyötä ennen jakoa.

Suostumuksen pyytäjän ei tarvitse itse laatia suostumuslomaketta – sen laatii ehdotettu pesänjakaja tai pesänselvittäjä itse. Suostumus voidaan toimitetaan allekirjoitettuna hakemuksen liitteeksi.

Etsitkö hakemusmalleja?

Tee itse hakemus pesänjakajan määräämiseksi

Perintö ja perinnönjako

Ohjeillamme voit laatia itse pesänjakajaa ja pesänselvittäjää koskevan hakemuksen.

Avioero ja ositus

Täältä löydät pesänjakajan määräämistä koskevan ilmaisen hakemuksen.

Avoero ja hyvitys

Pesänjakaja voidaan määrätä tietyin edellytyksin ratkaisemaan myös avopuolisoiden omaisuusriitoja.

Miksi suostumus on tärkeä?

Suostumuksen pyytäminen on olennainen osa hakemusmenettelyä. Suostumus vahvistaa, että ehdokas on tehtävään valmis, sitoutunut ja esteetön. Lisäksi:

Se nopeuttaa hakemuksen käsittelyä (puuttuva suostumus johtaa hakemuksen täydennyspyyntöön)
Se vahvistaa ehdokkaan kelpoisuuden ja soveltuvuuden
Se antaa muille osakkaille tiedon ehdotetusta pesänjakajasta.

Malliteksti suostumuksesta perintötilanteessa:

“Suostun käräjäoikeuden määräämäksi pesänjakajaksi (tai pesänselvittäjäksi) [vainajan nimi] kuolinpesään. Päiväys ja allekirjoitus.”

Entä jos useita henkilöitä ehdotetaan pesänjakajaksi?

Jos useampi henkilö on ehdolla pesänjakajaksi tai pesänselvittäjäksi, käräjäoikeus tekee valinnan kokonaisarvioinnin perusteella. Oikeus määrää tehtävään henkilön, joka on lain mukaan kelpoinen ja tehtävään sopiva. Valintaan voivat vaikuttaa muun muassa seuraavat seikat:

Kokemus ja asiantuntemus: Ehdokkaalla tulee olla perhe- ja jäämistöoikeuden tuntemusta sekä kokemusta pesänjakajan tehtävistä. Yleensä tehtävään valitaan asianajaja tai muu perintö- tai perheoikeuteen erikoistunut juristi.
Paikallistuntemus: Kun useat ehdokkaat ovat muuten tasaveroisia, oikeus voi painottaa alueellista saavutettavuutta ja asiantuntijuutta.
Osakkaiden enemmistön tuki: Jos suurin osa osakkaista tukee samaa ehdokasta, tämä voi vaikuttaa oikeuden päätökseen. Ei kuitenkaan välttämättä.
Hakemuksen ajoitus: Myös sillä, kuka ensimmäisenä toimittaa hyvin valmistellun hakemuksen selkeän hakemuksen käräjäoikeudelle suostumuksen kanssa, tällä voi olla vaikutusta siihen, ketä määrätään tehtävään.

Näin ollen on suositeltavaa toimia ripeästi ja huolellisesti: valita pätevä ehdokas, pyytää tältä suostumus ja liittää se hakemukseen. Näin on suurempi todennäköisyys, että oikeus määrää juuri kyseisen henkilön tehtävään.

Yhteenveto

Pesänjakajan (ja tarvittaessa pesänselvittäjän) hakemiseen liittyy aina myös ehdotetun henkilön suostumuksen pyytäminen. Se on olennainen osa asian hakemusprosessia ja osoittaa sekä ehdotetun sitoutumisen että hakemuksen huolellisen laatimisen.